|
Yliherkkä kuulo voi käytännössä ilmetä
joidenkin äänien, kuten esim. pölynimurin tai hälytysajoneuvon
äänen pelkäämisellä. Lapsi voi välttää
tai karttaa tilanteita, missä hän ahdistuu liian äänen
vaikutuksesta. Myös meluisat paikat tai vaikkapa hälisevä
luokka voi olla ahdistava paikka yliherkästä kuulosta
kärsivälle. Aikuiselle esim. toimistossa esiintyvät
taustaäänet voivat olla sietämättömiä.
Yliherkkä kuulo voi olla ns. objektiivinen yliherkkyys, jolloin
kuulon mittauksessa havaitaan erittäin herkät kuulokynnystasot.
Subjektiivisella yliherkkyydellä tarkoitamme tilannetta, missä
kuulokynnystasot ovat ns. normaalilla tasolla, mutta asiakas kärsii
silti taustahälinästä tai joistakin äänistä.
Yliherkkä kuulo voi kokemuksemme mukaan johtua esim. :
1. Kuulonerottelukyvyn ongelmasta, jolloin aivojen
automaattinen suodatusjärjestelmä ei todennäköisesti
pysty havainnoimaan ja analysoimaan riittävän nopeasti
ympäristön ääniä. Tuolloin yksilö
kokee äänet tavallaan vaaran signaaleina, joiden syytä
ja tarkoitusperiä ei varmasti tiedetä. Lopputuloksena
ahdistuneisuutta ja kohonnutta stressiä.
2. Jos varhainen refleksijärjestelmä
on kehittymätön, aiheuttaa se helposti aistiherkkyyksiä,
joista yliherkkä kuulo on yksi tyypillinen seuraus. Kuulokynnystasot
voivat olla hyvinkin herkät, jolloin kyse on selkeästä
objektiivisesta yliherkästä kuulosta. Tämä on
yleistä esim. autisteilla, kehitysvammaisilla sekä useilla
aivan tavallisilla lapsilla, joilla on vain joitakin puutteita tai
poikkeamia varhaisessa vauva-ajan kehityksessä.
Auditiivisesti yliherkkä kuulo aiheuttaa helposti kuulonerottelukyvyn
ongelmia, koska tuolloin kuulon hahmottaminen heikkenee. Eräs
ilmiö on ns. matalien taajuuksien peittoilmiö, jossa kovin
herkästi kuuluvat matalat taajuudet peittävät alleen
jopa ajallisesti hieman myöhemmin tulevia korkean taajuuden
äänteitä. Tämä on erityisen haitallista
siksi, koska korkeilla taajuuksilla olevien konsonanttien kuuleminen
häiriintyy. Sanahahmot muuttuvat puutteellisiksi ja esim. kaksoiskonsonanttien
erottelu vaikeutuu. Tämä on tyypillinen tilanne esim.
korvatulehduskierteiden aiheuttamassa korkeiden taajuuksien vaimentumassa,
jossa ikään kuin matalat taajuudet ovatkin dominoivat.
Sensomotorisessa tutkimuksessa tutkimme koko aistijärjestelmän
ja puutumme kaikkiin löydettyihin poikkeamiin (tasapaino, kuulonerottelukyky,
refleksijärjestelmän kehitys, aistiherkkyydet, silmien
lihasten käyttö sekä visuaaliseen hahmottaminen jne.)
Yliherkän kuulon ongelmaan vaikuttaa siis sekä koko aistijärjestelmän
kuntoutuksen kautta tapahtuva yleisen herkistymän vaimeneminen
että esim. kuuloon kohdistuvan terapian (ADT Auditory Discrimination
Training) vaikutus. Kuntoutus kestää yleensä n. vuoden,
jossa käydään kontrollissa n. 3-4 kk:n välein.
<<
Etusivulle | 
