Sensomotorinen kuntoutus - Apu luki- ja keskittymisvaikeuksiin, puhehäiriöihin, aistiyliherkkyyksiin sekä motorisiin ongelmiin

Sensomotorinen Kuntoutus on yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien hoitomenetelmä. Siinä tutkitaan näkö-, tunto-, tasapaino- ja kuuloaisti sekä kartoitetaan niin sanotut lapsuusajan primitiivirefleksit, jotka saattavat olla syynä moniin aistitoiminnan epätasapainotiloihin.

Sensomotorisesta Kuntoutuksesta hyötyvät ne, joilla näiden aistien epätasapainotila aiheuttaa ongelmia, kuten esim. puhe- ja äänihäiriöiset (dysfasia), oppimisvaikeuksista kärsivät (dysleksia), motorisista ongelmista, ylivilkkaudesta tai aistien yliherkkyydestä kärsivät (kuten esim. autistit, vammaiset).

Käytännössä aistitoiminnan ongelmat saattavat vaikuttaa esim. seuraavalla tavoin:

• Hän kuulee ja ymmärtää ohjeet huonosti
• Hän saattaa tehdä paljon virheitä kirjoittaessaan
• Hän saattaa olla hidas lukija ja ymmärtää huonosti lukemansa
• Hänellä saattaa olla puhevaikeuksia
• Hän saattaa olla levoton ja hänellä voi olla heikko keskittymiskyky
• Hänellä voi olla motorisia ja tasapaino-ongelmia, kömpelyyttä tai heikko    koordinaatiokyky

TUTKITTU MENETELMÄ
Sensomotorista kuntoutusta tai osia sen menetelmistä on tutkittu useissa tieteellisissä tutkimuksissa sekä Suomessa että ulkomailla.

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA
Sensomotorisesta kuntoutuksesta on kahden vuosikymmenen ajalta pohjoismaissa useiden tuhansien sekä Suomestakin jo useiden satojen dokumentoitujen hoitotulosten näyttö onnistuneesta terapiasta.

Sensomotorinen kuntoutus koostuu useasta osa-alueesta, kuten esimerkiksi auditiivisen-, tasapaino- ja visuaalisen aistin sekä refleksijärjestelmän tutkimuksista ja hoidosta.

OPPIMIS- JA KESKITTYMISVAIKEUDET
Käytännössä on todettu epätarkoituksenmukaisesti toimivan aisti- sekä refleksijärjestelmän olevan usein syynä luki- oppimis- ja keskittymisvaikeuksiin. Seurauksena voi olla sitten esimerkiksi vaikeuksia lukemaan oppimisessa ja hidas lukeminen, kirjoittamisen ongelmat, heikko käsiala, huono keskittymiskyky, muistin kapea-alaisuus jne.

PUHEEN TUOTON ONGELMA
Jos kuulo on epätasapainossa, lapsi ei kuule kunnolla ja/tai ei erottele kuulemaansa hyvin vaikuttaa se luonnollisesti oman puheen kehitystä häiritsevästi. Useissa tapauksissa tämä häiriö aiheuttaa mm. puheen viivästymistä ja epäselvää ja/tai hidasta puhetta. Kun nämä häiriötekijät poistetaan terapian avulla, on esim. puheterapeutilla jatkossa huomattavasti paremmat mahdollisuudet auttaa puhe- ja äänihäiriöistä lasta.

YLIHERKKÄ KUULO KIUSAA MONIA
Monilla muuten ”terveillä” ihmisillä sekä mm. vammaisilla tai autisteilla on todettu olevan yliherkän kuulon. Terapeutit ovat todenneet , että yliherkän kuulon normalisoituessa kohenee asiakkaan yleinen suoritustaso ja asiakkaalla on aiempaa enemmän neuraalia energiaa käytettävänään muiden terapioiden seuraamiseen.

KESKUSHERMOSTOPERÄINEN YLIVILKKAUS
Moni selittämättömästä ”ylivilkkaudesta” tai keskittymisen ongelmista kärsivä lapsi onkin havaittu kärsineen joko yliherkästä kuulosta ja/tai esimerkiksi kehittymättömän refleksijärjestelmän aiheuttamasta aistimusjärjestelmän epätarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Kun nämä ongelmat on hoidettu, on asiakas usein rauhoittunut.

KÖMPELYYTTÄKIN VOIDAAN HOITAA
Tasapainoaistin vajaatoiminta ja eräät ns. lapsuusajan refleksijäänteet aiheuttavat mm. kömpelyyttä, heikkoa koordinaattikykyä, epätäydellistä käsi-silmä koordinaatiota sekä motorista epävarmuutta. Käytännössä lapsi ei opi esim. uimaan tai ajamaan polkupyörää tai hän ei pidä urheilusta, koska hän ei pysy kaveriensa mukana peleissä. Tämä taas saattaa aiheuttaa itsetunnon alentumista ja edistää syrjäytymistä. Lisäksi tasapainoaistin heikko toiminta kuorittaa turhaan neuraalia järjestelmää. Sensomotorisella kuntoutuksella hoidetaan näitäkin ongelmia.

TEHOKAS HOITO OPPIMISEN ONGELMIIN
Sensomotorisen Kuntoutuksen tehokkuus perustuu siihen, että siinä hoidetaan päivittäin toistettavilla harjoituksilla oppimis- ja keskittymiskykyyn vaikuttavia aisteja. Kokonaishoitoaika on keskimäärin 6-9 kk. Tutkimukset tehdään vastaanotolla, mutta suurin osa käytännön terapiasta tehdään päivittäin vanhempien toimesta kotona.

<< Etusivulle