Puheen tuoton
ongelmat voivat olla hyvin moninaisia. Pahimmillaan lapsi ei puhu
laisinkaan (mutismi) tai puhuu vain määrättyjen ihmisten
kanssa (selektiivinen mutismi). Jos lapella on selkeitä puheentuottamisen
ongelmia saatetaan tilanne diagnosoida esim. Dysfasia-diagnoosilla.
Dysfasia-lapsille on hyvin tyypillistä myöhemmin esiintyvät
oppimisen ongelmat, jolloin diagnoosi saattaa myöhemmin vaihtua
dysleksiaksi.
Tavallisimpia puheen tuoton ongelmia on epäselvä puhe,
tai jokin määrätty äänne voi olla vaikea
tuottaa (R-vika, S-vika jne.). Lievät ääntämisen
ongelmat ovat hyvinkin tavallisia, joita puheterapeutit korjaavat
yleensä ennen koulun aloitusta. Lievät ongelmat korjaantuivatkin
yleensä muutamalla puheterapeutin käyntikerralla ja kotiharjoitteilla.
Vakavammat puheentuoton ongelmat liitännäisongelmineen
(esim. oppimisongelmat, sosiaaliset ongelmat, emotionaaliset ongelmat)
vaativatkin erityisopetusta pienryhmissä, puheterapeutin työpanosta
ja muita terapeuttisia lähestymistapoja.
Olemme hoitaneet paljon puheongelmaisia lapsia, ja kliinisen (käytännön)
kuntoutustyön tuloksellisuuden perusteella voimme todeta seuraavaa:
1. Puhe- ja äänihäiriöiden
taustalla on usein kuulonerottelukyvyn ongelma, joka voi johtua
joko korvatulehduskierteistä tai muista kuulemiseen selkeyteen
vaikuttavista seikoista.
2. Jos lapsella on muita aistiongelmia (yliherkkyyksiä)
saattaa kuulokin olla yliherkkä, jolloin kuulonerottelukyky
on usein heikko
3. Jos lapsella on selittämättömiä
pelkotiloja, saattaa se aiheuttaa myös mutismia tai selektiivistä
mutismia. Taustalla löytyy usein kehittymätön varhainen
refleksijärjestelmä, jonka kuntoutus on siis tässä
tapauksessa osa mutismin kuntoutusta.
4. Kehittymätön varhainen refleksijärjestelmä
saattaa aiheuttaa myös suun motoriikan vaikeuksia, joka voi
selittää osan puheen tuoton ongelmista. Tuolloin lapsella
voi olla myös vaikeuksia esim. siististi syömisessä,
ruoka valuu suupieliltä, nielemisvaikeuksia, käsien tai
jalkojen käyttö aiheuttaa suun refleksinomaista liikkumista
jne.
Sensomotorisessa tutkimuksessa tutkimme koko aistijärjestelmän
ja puutumme kaikkiin löydettyihin poikkeamiin (tasapaino, kuulonerottelukyky,
refleksijärjestelmän kehitys, aistiherkkyydet, silmien
lihasten käyttö sekä visuaaliseen hahmottaminen jne.)
Meillä on kokemuksia täysin puhumattomien lasten kuntoutuksesta
siten, että n. 6-8 kk hoidon aloituksesta lapsi puhuu normaalisti
ja mutismi-diagnoosi voidaan poistaa. Yleensä epäselvä
puhe selkenee, joka johtuu usein siitä, että terapian
takia lapsi oppii kuulemaan muiden sekä omaa puhettaan selkeämmin,
jolloin oma kuulo kontrolloi puhetta myös aikaisempaa tarkemmin.
Kun varhainen refleksijärjestelmä kuntoutuu terapian edetessä,
myös suun motoriikkaa häiritsevät varhaiset refleksit
poistuvat. Tuolloin puheentuoton ongelmat yleensä lievenevät
ja esim. syömisen tulee siistimmäksi. Kouluikäisillä
oppimisen ongelmat yleensä myös lieventyvät.
<<
Etusivulle
| 
