Puhe- ja äänihäiriöt

Puhe-ja-aanihairiot-Suur-Helsingin-Sensomotorinen-Keskus

Oireet – puhehäiriöt ja äänihäiriöt

Ei ole mitenkään harvinaista, että lapsi ei ala puhumaan ns. oikea-aikaisesti tai puhe on hyvin epäselvää tai ns. omaa kieltä, jota muut eivät juurikaan ymmärrä. Tätä kutsutaan diagnostiikassa dysfasiaksi. Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se sisältää monia erilaisia oirekuvia ja vaikeusasteiltaan erilaisia ongelmaryhmiä, joiden perussyyksi ei ole todettu mitään muuta sairautta tai vammaa. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta kouluiässä oppimisvaikeuksina. Lapsella voi olla vaikeuksia kommunikoida kielen avulla ja vaikeusaste voi vaihdella. Lievästi dysfaattinen lapsi selviää arkipäivän puhetilanteista melko hyvin, kun taas vaikeasti dysfaattinen lapsi voi olla jopa täysin puhumaton eikä ymmärrä, kuin selkeitä muutaman sanan yksinkertaisia lauseita. Tyypillisiä puutteita, joita puhehäiriö aiheuttaa ovat mm. ikätasoon nähden suppea sana- ja käsitevarasto, virheelliset sanahahmot, huomattavan epäselvä puhe, yksinkertaiset lauseet ja sanojen löytämisongelmat.

Dysfasia ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Dysfaattisen lapsen kielen ja puheen kehitys viivästyy tai on poikkeavaa; sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Puhehäiriö voi aiheuttaa lapselle vaikeuksia käyttää puhettaan luontevasti keskustelussa. Kouluiässä puhehäiriön aiheuttamat vaikeudet tulevat esille lukemisessa ja kirjoittamisessa ja joskus myös matematiikassa. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, kuten viittomia, bliss-symboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisella lapsella voi olla myös hahmotushäiriöitä ja kömpelyyttä sekä vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa.

Mahdolliset taustasyyt – puhehäiriöt ja äänihäiriöt

Dysfasian yleisyys Suomessa on 1-3 % kustakin ikäluokasta. Dysfasian katsotaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Usein myös perinnöllisillä taipumuksilla on merkitystä.

Usein dysfasiaan liittyy muita ongelmia kuten hahmotushäiriö, motorinen kömpelyys ja keskittymisvaikeudet. Ulkoiset ärsykkeet voivat häiritä ja kommunikaatio-ongelmat vaikeuttavat sosioemotionaalista kehitystä. Kouluiässä lukemaan ja kirjoittamaan opettelu on työlästä. Uusimpien tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että dysfasiassa on kyseessä kuulonhahmottamisen häiriöstä. Dysfaatikon on vaikea erottaa puheen äänteitä ja painotuksia ja tämä vaikeuttaa huomattavasti mm. lukemaan opettelemista. (www.tohtori.fi  dysfasia määritelmät ja oireet).  Lähde: Miksi en opi? Sensomoottori-julkaisu, 2015

Puheen tuoton ongelmien taustalla havaitaan usein siis kuulonerottelun vaikeuksia, eli ns. auditiiviset ongelmat ja hyvin usein taustalla on myös varhaisen kehityksen poikkeamia/viiveitä, joista aiheutuu esimerkiksi kehittymättömyyttä refleksimuuntumisprosessissa. Tuolloin lapselle jää varhaisia heijasteita haittaamaan mm. puhemotoriikkaa ja puhumattomuus voi osaltaan olla myös korostunutta arkuutta ja uusien tilanteiden välttelyä aiheuttavan moro-refleksin seurausta (Moro=ns. vauvaheijaste, primitiivirefleksi, jonka tulisi vaimentua n. 3-4 kk ikäisenä).

Hoito – puhehäiriöt ja äänihäiriöt

Ovatko puhehäiriöt ja äänihäiriöt hoidettavissa? Kuuloa, auditiivista hahmottamista ja refleksimuuntumisprosessia voidaan aina yrittää kuntouttaa kohdentavalla terapialla, ja onnistuessaan puheen tuoton ongelmat vähentyvät tai parantuvat kokonaan (katso terapian autenttiset asiakaskokemukset). Mitä aikaisemmin puhehäiriöiden ja äänihäiriöiden kuntoutus tehdään, sen paremmat tulokset saadaan ja inhimillisesti katsoen ns. varhainen puuttuminen on aina parempi kuin että katsotaan mitä aika tuo tullessaan.

Tutkimustuloksia-sivulta löydät useita tutkimuksia dysfaattisten hoidosta sensomotorisin keinoin. Kuntoutustarinoita-sivulla on myös useita autenttisia kokemuksia puheen tuoton kuntoutuksesta.

Yleisiä diagnooseja näille ongelmille voivat olla esimerkiksi

Dysleksia, Dysfasia, ADD, ADHD, Mutismi ja Asperger.

Diagnoosit ovat tapaus- ja potilaskohtaisia ja suosittelemme oikean diagnoosin saamiseksi hankkimaan ammattilaisen arvion.

Suosittelemamme palvelut

Sensomotorinen kuntoutus
Psykoterapia
Musiikkiterapia
Musiikkipsykoterapia

Yhteystiedot

Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus - Thalamus Oy

Käyntiosoite:
Tilkantori 8
00300 Helsinki

Postiosoite:
Hiittistenkuja 9 A
00300 Helsinki

Aukioloajat:
ma-pe klo 7.30-17.00
tai sopimuksen mukaan

Terapeutti

Nina Alopaeus
psykoterapeutti, musiikkiterapeutti,
musiikkipsykoterapian kouluttaja, NDT (INPP),
työnohjaaja

nina.alopaeus@thalamusoy.com
+358 (0)40 510 7155

Some

Sivukartta

Ota yhteyttä

Täytä yhteydenottolomake, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian haluamallasi tavalla. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti ja lomakkeen täyttäminen ei velvoita palveluidemme tilaamiseen.

Ota yhteyttä