 |
Suuri osa puhe- ja äänihäiriöisistä
lapsista - dysfaatikoista, dyspraktikoista, änkyttäjistä,
autisteista jne. - kokee itsensä kykenemättömäksi
normaaleihin sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä ilmaisemiseen
. Heillä on vaikeuksia saada itsensä oikein ymmärretyksi,
kertoa tunteistaan, kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmässä,
saada kokea onnistumisen ilo jne. |
Helposti he pidättäytyvät käyttämästä
niitä vähäisiäkin (joskus jopa hyviäkin)
kommunikatiivisia kykyjään joita heillä on, kokevat
itsensä huonoiksi, turhiksi, vetäytyvät joukosta.
Musiikissa ja kielessä on yhteisiä komponentteja: rytmiikka,
korkeusvaihtelut, vuorovaikutus, tuotto ja vastaanotto. Myös
musiikki vaatii vastaanottajalta keskittymistä, kuuntelemista
ja analyysiä, tuottajalta toimintaa ja ajatusta viestistä.
Mutta musiikin tuottamisen alkuun pääsemiseen on vähemmän
suorituspaineita kuin puheen. Musiikkiterapiassa ei tarvitse osata
laulaa tai soittaa - tärkein on lapsi itse, hänen oma
valmiutensa, kykynsä ja henkinen tilansa. Jo lapsen tuleminen
musiikkiterapiaan on alussa riittävä onnistuminen! Musiikin
on todettu olevan erittäin hyvä terapiaväline kaikenikäisille
- musiikki ei vahingoita ketään. Musiikkiterapian kautta
lapset saavat positiivisen kuvan itsestään viestin suorittajana
ja vastaanottajana. He voivat "kertoa" tunteistaan, voivat
kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta, saavat kokea onnistumisen iloa
ja tulla oikein ymmärretyksi.
Lapsen on helppo hyväksyä musiikki ja siihen on helppo
yhtyä. Psykoterapeuttisessa musiikkiterapiassa kaikki osallistuminen
kuten esim. laulaminen, soittaminen omalla tavalla, liikkuminen,
maalaaminen ovat keinoja tuoda omia tunteita esille. Musiikki on
sanaton kieli. Musiikin avulla lapseen saa hyvän kontaktin
ja sen avulla terapeutti luo lapselle tilanteita, joissa lapsi itsenäisesti
oman tapansa valiten kommunikoi terapeutin ja/tai ryhmän muiden
jäsenten kanssa ja kokee onnistumisen riemun. Psykoterapeuttista
musiikkiterapiaa on yksilöterapiana tai ryhmäterapiana.
Musiikkiterapialla voidaan tukea lapsen itsetunnon kasvua ja käsitellä
tunne-elämän vaikeuksia. Lapsen valmius aloittaa esim.
puhe- tai toimintaterapia kasvaa.
<<
Etusivulle |
