|
Käytännössä motoriset ongelmat (ns. terveillä
lapsilla) voivat näkyä esim. kömpelyytenä, jolloin
lapsi ei suoriudu peleistä tai leikeistä tovereidensa
tavalla. Hän ei ehkä opi ajamaan pyörää
tai luistelemaan samoin kuin ikätoverinsa. Kömpelyys voi
myös rajoittua vain esim. sormien käytön vaikeuteen,
jolloin esim. känän käyttö voi olla työlästä.
Hänelle voi kehittyä poikkeava kynäote ja/tai hän
puristaa kynää muita enemmän. Liikkeiden koordinointi
voi olla myös vaikeaa ja motorinen oppiminen häiriintyy.
Kävely voi olla ”robottimaista” tai uiminen tai
hiihto hankalaa. Kehon asento saattaa olla myös esim. eteenpäin
kumara jolloin ryhti ei ole myöskään erityisen hyvä.
Taustasyitä saattaa olla mm.:
Tasapainoaistin epätarkka toiminta. Tasapaino ohjaa lihasten
hallintaa, jolloin heikko tasapaino heikentää ratkaisevasti
aivojen kykyä ohjata oikeanlaista lihasten jännitystilaa
eri puolilla kehoa. Myös silmien lihasten tarkka ohjaus heikkenee
tasapainon ongelmien myötä, josta seuraa helposti visiomotorisia
ongelmia. Toisin sanoen silmät eivät kohdistu tarkasti
katsottuun objektiin, vaan joudutaan käyttämään
turhaan ylimääräistä lihastyötä katseen
kohdistamiseen. Mitä heikompi tasapaino, sitä kömpelömpi
ihminen.
Silmien kohdistamisen ongelmat aiheuttavat helposti myös tasapaino-ongelmia.
Kehittymätön refleksijärjestelmä aiheuttaa helposti
tahdosta riippumatonta lihasten toimintaa, joka häiritsee sitten
tahonalaista lihashallintaa. Se voi aiheuttaa kömpelyyttä,
tasapainon hallinnan vaikeuksia, useiden vaikeampien liikeratojen
tekemisen vaikeutta (esim. hiihto tai uinti) tai lapsen on vaikea
pysyä esim. jalkapallossa muiden perässä koska juokseminen
ei ole täydellisen sujuvaa ja sulavaa.
Vakavissa kehityksen viiveissä ja/tai kehitysvammoissa motoriset
ongelmat ovat yleisiä ja voivat johtua kehitysvammasta.
Motoriset ongelmat ovat usein liitännäisoireina mm. oppimisen
ja keskittymisen ongelmien kanssa (Dysleksia, ADD, ADHD). Joskus
lapsi saattaa olla hyvinkin nopea liikkeissään, jolloin
hän tuntuu olevan erityisen taitava motorisesti. Mutta kun
liikkeet pitäisi tehdä hitaasti, tuleekin vaikeuksia.
Tuolloin liike onkin usein apukeino selvitä motorisista vaikeuksista.
Kuntoutus perustuu aina laajaan tutkimukseen ja kaikkien osa-alueiden
mahdollisimman hyvään kuntoutukseen. Yleensä motoriset
ongelmat lievenevät ja keskittymis- ja oppimiskyky paranevat.
Myös kehitysvammoissa tai kehityksen viiveissä kannattaa
panostaa motoriseen kuntoutukseen. Olemme havainneet että esim.
kehitysviiveissä aivojen muovautuminen (plastisiteetti) on
oikeastaan poikkeuksellinen hyvä.
<<
Etusivulle |
