ONKO KUNTOUTUSTA
TUTKITTU TIETEELLISIN TUTKIMUSMENETELMIN?
Kyllä, esim. pelkästään vuonna 1998 esiteltiin
Euroopassa kolme tieteellistä tutkimusta ja USA:ssa erään
erityiskoulun oppilaille tehty laaja tutkimus, jonka jatko-osa ilmestyi
1999. Tutkimusten nimet ovat:
Suomesta: (Korpilahti, Alopaeus-Laurinsalo, Laurinsalo, 1998,
Neurofunctional Correlates of Auditory Discrimination Training
in a Language Learning Impaired Boy.
Saksasta: Kenn, Hansen-Lauff, 1998, Neuropysiologiche Förderung
bei Lern- und Verhaltensbeeinträchtigungen im Ramen des Modellversuches
zur beruflichen Qualifizierung schwer lernbehinderter Jugendlicher
im Jugendaufbauwerk( JAW ) Lensah.
Englanista: Leslie, Robinson, 1998, An Evaluation of Johansen
Sound Therapy, a pilot study run by The Department of Communication
Therapy June 1997 – June 1998
USA:sta Done 1998, A Chanse To Grow, Hemisphere Specific
Auditory Training. Summary of Results for New Vision School 1997
/ 1998
Tutkimuksiin voi tutustua esim. Suur-Helsingin Sensomotorisessa
Keskuksessa.
KENELLE HOITO SOVELTUU?
Kuntoutus soveltuu kaikille, joilla aistivajaatoiminnot tai aistien
yliaktiivisuudet aiheuttavat ongelmia tai ihmisille, jotka esim.
työnsä takia tarvitsevat äärimmäisen tarkkaa
aistiensa hallintaa ja keskittymiskykyä.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu muutamia oireryhmiä tai
diagnooseja, sekä merkitty ne aistivajaatoiminnot tai aistiyliaktiivisuudet,
joihin terapia tässä kyseisessä tapauksessa yleensä
kohdistuu:
KUINKA KAUAN HOITO KESTÄÄ JA KUINKA USEIN VASTAANOTOLLA
TULEE KÄYDÄ?
Hoitojakson pituus on keskimäärin 9-12 kk, jonka aikana
käydään vastaanotolla keskimäärin 4-5 kertaa.
Vastaanotolla tutkitaan aistijärjestelmä ja annetaan kulloinkin
tilanteen edellyttämät kotihoito-ohjeet. Sensomotorinen
Kuntoutus on neuro-fysiologinen kuntoutusmuoto, jossa hoidon onnistumisen
perusedellytys on hoidon jatkuva toteuttaminen. Päivittäiset
terapiahoitojaksot eivät kuitenkaan ole pitkiä, vain 15-30
min/päivä.
VOIKO KUULONMUOKKAUSHOIDOLLA (ADT) OLLA ESIMERKIKSI KUULOVAURIO
RISKI?
Ei voi. Kuulojärjestelmää hoidetaan terapeuttisesti
hellävaraisesti musiikkiterapian avulla, jossa terapiamusiikkia
kuunnellaan säännöllisesti n. 6-9 kk ajan "miellyttävällä"
äänen voimakkuudella.
MIKSI SENSOMOTORISEN KUNTOUTUKSEN SANOTAAN OLEVAN NIIN
TEHOKAS HOITOMUOTO?
Ihmisen toimintaa ja käyttäytymistä ohjaavat aistit,
jotka välittävät koko ajan tietoa aivoille ympäröivästä
maailmasta. Aivot työstävät toimintaohjeet lihaksistolle
ja elimistölle aistijärjestelmän välittämien
tietojen perusteella. Joskus aivot saattavat saada tai tuottaa "vääristynyttä"
tietoa esim. jonkun aistin epätäydellisen toiminnan vuoksi.
Tästä saattaa olla seurauksena se, että toiset aistit
joutuvat työskentelemään normaalia enemmän kompensoidakseen
tämän epätäydellisen aistitoiminnan.
Käytännössä tämä ihmisen epätarkoituksenmukainen
aistimusjärjestelmän toiminta näkyy esim. siten,
että hän saattaa olla kömpelö, hänellä
saattaa olla usein päänsärkyä, hän väsyy
muita helpommin, muille helpot asiat vaativat häneltä
huomattavasti enemmän energiaa ja lopputulos ei vastaa työhön
tai opiskeluun uhrattua työpanosta. Hänellä saattaa
olla puheen ja kuuntelun ongelmia tai oppimisvaikeuksia tai keskittymisongelmia.
Kun aistijärjestelmän epätasapainotiloja saadaan
korjattua (esim. kuuloaistin, tasapainoaistin, näköaistin,
tai refleksijärjestelmän toimintaa tehostamalla) vapautuu
voimavaroja vastaavasti. Aistimusjärjestelmän kuntouttamisen
seurauksena esim. puhe- ja äänhäiriöisillä
alkaa puhekyky kehittyä aikaisempaa ripeämmin, oppimishäiriöisten
oppimiskyky paranee, keskittymiskyky paranee tai mahdolliset motoriset
vaikeudet lieventyvät.
Kokemuksemme mukaan, jos lapsi tai aikuinen elää normaaliolosuhteissa,
eikä altistu kovalle äänenpaineelle, hoidon tulos
on pysyvä. Mutta jos kuunnellaan paljon esim. korvakuulokkeilla
musiikkia tai oleskellaan paljon kovaäänisessä ympäristössä
(tai työssä), muokkautuu kuulojärjestelmä vastaavasti
pikkuhiljaa hallitsemattomasti. Tuolloin on teoriassa mahdollista,
että hoito joudutaan toistamaan esimerkiksi yhden terapiajakson
verran sisältäen kaksi kuulotutkimusta. Näin ei ole
kuitenkaan vielä meillä Suomessa kertaankaan 5 vuoden
aikana käynyt.
SOVELTUUKO KUNTOUTUS MYÖS AIKUISILLE?
Kyllä, mutta aikuisilla aivojen uudelleen järjestäytyminen
on kuitenkin usein hitaampaa ja hoidon tuloksen ennustettavuus on
heikompi. Aikuiset, jotka ovat saaneet apua sensomotorisesta kuntoutuksesta
ovat raportoineet mm. seuraavaa:
• Muisti on parantunut
• Vaikeiden ja monimutkaisten asioiden prosessointi on helpompaa
• Motoriikka parantunut, oppinut esim. tanssimaan tai hiihtämään
• Työteho parantunut
• Oppimiskyky parantunut
• Vieraiden kielten oppiminen aikaisempaa helpompaa
• Parisuhde parantunut
• Korkeiden paikkojen kammo poistunut. Aikaisemmin ei nauttinut
esim. laskettelusta, kun nyt nauttii siitä
• Väittelykyky parantunut. Pystyy nyt prosessoimaan nopeasti
sanottavansa ja uskaltaa antautua jopa väittelyyn,
joka oli aikaisemmin lähes mahdotonta
• Enää ei toimi siten, kuten oletti muiden haluavan
hänen toimivan. Nyt on selkeästi oma
tahto ja pystyy puolustamaan mielipiteitään ja päätöksiään
<<
Etusivulle |
