FAQ


ONKO KUNTOUTUSTA TUTKITTU TIETEELLISIN TUTKIMUSMENETELMIN?

Kyllä, esim. pelkästään vuonna 1998 esiteltiin Euroopassa kolme tieteellistä tutkimusta ja USA:ssa erään erityiskoulun oppilaille tehty laaja tutkimus, jonka jatko-osa ilmestyi 1999. Tutkimusten nimet ovat:

Suomesta: (Korpilahti, Alopaeus-Laurinsalo, Laurinsalo, 1998, Neurofunctional Correlates of Auditory Discrimination Training in a Language Learning Impaired Boy.

Saksasta: Kenn, Hansen-Lauff, 1998, Neuropysiologiche Förderung bei Lern- und Verhaltensbeeinträchtigungen im Ramen des Modellversuches zur beruflichen Qualifizierung schwer lernbehinderter Jugendlicher im Jugendaufbauwerk( JAW ) Lensah.

Englanista: Leslie, Robinson, 1998, An Evaluation of Johansen Sound Therapy, a pilot study run by The Department of Communication Therapy June 1997 – June 1998

USA:sta Done 1998, A Chanse To Grow, Hemisphere Specific Auditory Training. Summary of Results for New Vision School 1997 / 1998

The Lancet 2000:

”Effects of replicating primary-reflex movements on spesific reading difficulties in children: a randomised, double-blind, controlled trial”: M. McPhillips, P. G. Hepper, G. Mulhern

Julkaistu:  The Lancet, Vol 355, February 12, 2000


KENELLE HOITO SOVELTUU?

Kuntoutus soveltuu niille, joilla aistivajaatoiminnot tai aistien yliaktiivisuudet aiheuttavat ongelmia tai ihmisille, jotka esim. työnsä takia tarvitsevat äärimmäisen tarkkaa aistiensa hallintaa ja keskittymiskykyä.


KUINKA KAUAN HOITO KESTÄÄ JA KUINKA USEIN VASTAANOTOLLA TULEE KÄYDÄ?

Hoitojakson pituus on keskimäärin 9-12 kk, jonka aikana käydään vastaanotolla keskimäärin 4-5 kertaa. Vastaanotolla tutkitaan aistijärjestelmä ja annetaan kulloinkin tilanteen edellyttämät kotihoito-ohjeet. Sensomotorinen Kuntoutus on neuro-fysiologinen kuntoutusmuoto, jossa hoidon onnistumisen perusedellytys on hoidon jatkuva toteuttaminen. Päivittäiset terapiahoitojaksot eivät kuitenkaan ole pitkiä, vain 15-30 min/päivä.

Heikko kuulonerottelukyky on monen lukivaikeuden tai puheongelman taustalla. Miten kuuloa harjaannutetaan tarkemmaksi?

Kuulojärjestelmää hoidetaan terapeuttisesti hellävaraisesti musiikkiterapian avulla, jossa terapiamusiikkia kuunnellaan säännöllisesti n. 6-9 kk ajan ”miellyttävällä” äänen voimakkuudella. Musiikkimateriaali tehdään kuulotutkimuksen perusteella yksilölliseksi kuuloa harjaannuttavaksi materiaaliksi. Kokemukset ovat olleet hyviä. Kuulo, kuten muukin aistijärjestelmä on muokkaantuva, ja pitkäkestoisella ja säännöllisellä auditiivisella harjoittelulla kuuloakin voidaan harjaannuttaa tarkemmaksi. Kyse on todennäköisesti kuuloaivokuoren synaptisten yhteyksien paremmasta aktivoitumisesta, mikä tässä tapauksessa toteutuu tarkasti kohdistetulla auditiivisella harjoittelulla.


MIKSI SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON NIIN TEHOKAS HOITOMUOTO?

Ihmisen toimintaa ja käyttäytymistä ohjaavat aistit, jotka välittävät koko ajan tietoa aivoille ympäröivästä maailmasta. Aivot työstävät toimintaohjeet lihaksistolle ja elimistölle aistijärjestelmän välittämien tietojen perusteella. Joskus aivot saattavat saada tai tuottaa ”vääristynyttä” tietoa esim. jonkun aistin epätäydellisen toiminnan vuoksi. Tästä saattaa olla seurauksena se, että toiset aistit joutuvat työskentelemään normaalia enemmän kompensoidakseen tämän epätäydellisen aistitoiminnan.

Käytännössä tämä ihmisen epätarkoituksenmukainen aistimusjärjestelmän toiminta näkyy esim. siten, että hän saattaa olla kömpelö, hänellä saattaa olla usein päänsärkyä, hän väsyy muita helpommin, muille helpot asiat vaativat häneltä huomattavasti enemmän energiaa ja lopputulos ei vastaa työhön tai opiskeluun uhrattua työpanosta. Hänellä saattaa olla puheen ja kuuntelun ongelmia tai oppimisvaikeuksia tai keskittymisongelmia.

Kun aistijärjestelmää saadaan aktivoitua (esim. kuuloaistin, tasapainoaistin, näköaistin, tai refleksijärjestelmän toimintaa tehostamalla) vapautuu voimavaroja vastaavasti. Käytännössä aistimusjärjestelmän kuntouttamisen seurauksena esim. puhe- ja äänihäiriöisillä alkaa puhekyky kehittyä aikaisempaa ripeämmin, oppimishäiriöisten oppimiskyky paranee, keskittymiskyky paranee tai mahdolliset motoriset vaikeudet lieventyvät.

Kokemuksemme mukaan, jos lapsi tai aikuinen elää ns. normaaliolosuhteissa, hoidon tulos on useimmiten hyvä ja pysyvä. Mutta jos kuunnellaan paljon esim. korvakuulokkeilla musiikkia tai oleskellaan paljon kovaäänisessä ympäristössä (tai työssä), muokkautuu kuulojärjestelmä vastaavasti pikkuhiljaa hallitsemattomasti.


SOVELTUUKO KUNTOUTUS MYÖS AIKUISILLE?

Kyllä, mutta aikuisilla aivojen uudelleen järjestäytyminen on kuitenkin usein hitaampaa ja hoidon tuloksen ennustettavuus on heikompi. Aikuiset, jotka ovat saaneet apua sensomotorisesta kuntoutuksesta ovat raportoineet mm. seuraavaa:

  • Muisti on parantunut
  • Vaikeiden ja monimutkaisten asioiden prosessointi on helpompaa
  • Motoriikka parantunut, oppinut esim. tanssimaan tai hiihtämään
  • Työteho parantunut
  • Oppimiskyky parantunut
  • Vieraiden kielten oppiminen aikaisempaa helpompaa
  • Parisuhde parantunut
  • Korkeiden paikkojen kammo poistunut. Aikaisemmin ei nauttinut esim. laskettelusta, kun nyt nauttii siitä
  • Väittelykyky parantunut. Pystyy nyt prosessoimaan nopeasti sanottavansa ja uskaltaa antautua jopa väittelyyn, joka oli aikaisemmin lähes mahdotonta
  • Enää ei toimi siten, kuten oletti muiden haluavan hänen toimivan. Nyt on selkeästi oma tahto ja pystyy puolustamaan mielipiteitään ja päätöksiään

 

Tutkimustuloksia

 

Yhteystiedot

Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus - Thalamus Oy

Käyntiosoite:
Tilkantori 8
00300 Helsinki

Postiosoite:
Hiittistenkuja 9 A
00300 Helsinki

Aukioloajat:
ma-pe klo 7.30-17.00
tai sopimuksen mukaan

Terapeutti

Nina Alopaeus
psykoterapeutti, musiikkiterapeutti,
musiikkipsykoterapian kouluttaja, NDT (INPP),
työnohjaaja

nina.alopaeus@thalamusoy.com
+358 (0)40 510 7155

Some

Sivukartta